Milloin kiltteys on ongelma?

Kuva: Ryan McGuire/Pixabay

Menestyäkseen on sanottava useammin “ei” kuin “kyllä”. Näin ovat todenneet muun muassa Virpi Mikkonen ja Anni Kravi.

Minä en ole noudattanut yllä olevaa viisautta. Olen sanonut “kyllä” vähän sinne sun tänne. Mutta jos kaikelle sanoo aina “kyllä”, ei koskaan ole todellisuudessa tehnyt valintoja, sillä valitseminen edellyttää myös ei-sanan käyttöä.

Kiltteys alkaa olla ongelma, jos ihminen ei pysty asettamaan rajoja ja kiltteys estää elämästä omannäköistä elämää. Kiltistä alkaa tuntua, että oma elämä menee ohi suorittaessa koko ajan ulkoa tulevia tehtäviä ja velvollisuuksia. Toisten auttaminen ei tuota mielihyvää vaan pahaa oloa, stressiä ja fiilistä siitä, että tulee riistetyksi. Päätöksiä motivoi jokin muu kuin omat arvot ja aito halu tuottaa ympärille hyvää. Motivaattorina voi olla esimerkiksi pelko hylätyksi tulemisesta ja yhteyden menettämisestä.

Ajankäytölliset ja taloudelliset tappiot

Tällaiset ihmiset voivat joutua helposti ongelmiin kiltteytensä vuoksi. Ensinnäkin kiltteys voi aiheuttaa ajankäytöllisiä tappioita: aika kuluu itselle ei-tärkeiden asioiden kanssa puuhastellessa ja muiden haaveita toteuttaessa. Työ, vapaaehtoistyö, ystävien toivomat palvelukset sekä harrastukset, joissa ei enää viihdy mutta joita ei kehtaa jättää keskenkään, saattavat haukata kiltin ihmisen ajasta enemmän kuin hän oli alun perin suunnitellut.

Kiltteys voi aiheuttaa myös taloudellisia tappioita. Minulla itselläni on kokemusta ainakin siitä, etten ole tohtinut pyytää työstäni kunnon korvausta, ja olen lainannut toiselle suuriakin summia rahaa saamatta läheskään kaikkea takaisin. Lisäksi liian kiltti ihminen voi joutua kaupustelijoiden uhriksi ja tilata tuotteita, joita ei tarvitse, kun ei ole kykyä sanoa “ei”.

Isoja päätöksiä vastoin omaa tahtoa

Kyvyttömyys asettaa rajoja saattaa aiheuttaa sen, että jotkut tekevät elämän isojakin päätöksiä vääristä motiiveista: ostavat talon, joka ei miellytä, kun ei osaa sanoa myyjälle “ei” tai menevät naimisiin vääränlaisen ihmisen kanssa, koska pelkäävät loukkaavansa kumppaniaan kieltäytymällä.

Mielenterveydelliset ongelmat

Kiltteys voi altistaa uupumukselle, masennukselle ja mielenterveysongelmille: kiltti ei ehkä osaa työpaikalla rajoittaa sitä, mitä töitä pystyy tekemään järkevästi käytettävissä olevan työajan puitteissa ja on vaarassa uupua työtaakan alle. Myös se, ettei pysty elämään omannäköistä elämää, alkaa pian tuntua pahana olona ja merkityksettömyytenä ja voi johtaa mielenterveystoimiston asiakkaaksi.

Kiusaamisen tai rikoksen uhriksi joutuminen

Kiltit ihmiset saattavat myös joutua muita herkemmin koulu- tai työpaikkakiusaamisen tai erilaisen hyväksikäytön uhreiksi. Pahimmillaan kiltteys voi altistaa rikoksen uhriksi joutumiselle. Hyväntahtoisten ja lempeiden ihmisten tunteisiin voi rikollisten olla helppo vaikuttaa.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Liiallisella kiltteydellä on negatiivisia vaikutuksia yksilötason lisäksi yhteiskunnallisella tasolla. Se, että ihmiset joutuvat mielenterveyspalveluiden käyttäjiksi tai rikosten uhreiksi ei ole kenenkään etu. Mielestäni yhteisö ja yhteiskunta menettää jotain arvokasta siinäkin tapauksessa, että kiltti ihminen ei pääse elämään omaa elämäänsä vaan käyttää sen ulkoapäin tulevien velvoitteiden suorittamiseen. Mitä jos kiltillä olisi lahjoja ratkaista jotain suuria yhteiskunnallisia ongelmia tai kysymyksiä, mutta hänen aikansa ja elämänsä kuluu puuhastellessa merkityksettömämpien asioiden kanssa – tai hänen itsetuntonsa on jyrätty niin, ettei hän koskaan rohkene kokeilla kykyjään?

Muutos on mahdollinen

Jos kaikki olisivat toisilleen aidosti kilttejä, ei edellä mainittuja ongelmia olisi. Mutta osa ihmisistä on liian kilttejä ja osa taas on kaikkea muuta. Jos kiltteys on ongelma, kiltin kannattaa tunnistaa se ja opetella asettamaan rajoja. Kokemuksesta tiedän, että se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Ei liiallinen kiltteys häviä sillä, että sanotaan: älä ole enää noin kiltti tai että ihminen päättää, ettei ole enää liian kiltti.

Mutta uskon, että muutos on mahdollinen. Rajoja voi opetella asettamaan, kun alkaa tunnistaa tilanteita, joissa on kiusaus olla liian kiltti, ja kun alkaa tunnistaa sitä, mitä se kiltteys omassa elämässä on ja mihin se juontaa juurensa. Omalla kohdallani se selkeästi on selviytymiskeino. Siitä kirjoitan lisää seuraavassa postauksessa.