Kiltit tytöt eivät muuta maailmaa.
Tuo lause on erään kymmenen vuotta sitten lukemani kirjan nimi. Lausahdus puhutteli, sillä kiltti on kovin kiireinen toteuttaessaan toisten toiveita ja unelmia omiensa jäädessä koko ajan paitsioon. Tuolloin maailma jää paitsi kiltin ihmisen koko potentiaalilta. Kiltteys estää ihmisiä täyttämästä paikkaansa maailmassa.
Minä jos kuka tiedän sen, sillä olen hyvin kiltti tyttö. Kiltteys on varastanut elämästäni suuren osan. Olen suorittanut sitä pysähtymättä miettimään, mitä itse haluaisin.
Liiallinen kiltteys rajoittaa ja taakoittaa elämää toki muutenkin. Liian kiltti ottaa elämäänsä helposti ajallisia, taloudellisia ja ihmissuhteisiin liittyviä taakkoja, koska ei osaa sanoa “ei”. Siitä seuraa helposti tyytymättömyyttä ja pahaa oloa, tunne siitä, että elämä menee hukkaan toteuttaessa koko aika jotain, joka ei ole omaa sydäntä lähellä.
Kiltin suu sanoo helposti muuta kuin mitä sydämellä todella on. Liiallinen kiltteys on naamio, joka kätkee toisilta kiltin ihmisen todellisen sydämen, ajatukset ja tunteet. Se on selviytymisstrategia, jonka avulla kiltti on oppinut selviämään ja välttelemään ristiriitatilanteita, mutta samalla se on valheellista.
Kiltteydellä on pääasiassa negatiivinen kaiku, mutta uskon, että omaehtoinen, sopivissa rajoissa oleva kiltteys on tavoiteltavaa, hyvää kiltteyttä. Yliviljeltynä kiltteys alkaa kääntyä kilttiä ihmistä vastaan, mutta kiltteyteen kuuluvat sydämellisyys, lempeys, huomaavaisuus ja joustavuus oikeissa mittasuhteissa ovat jotain, mihin jokaisen tulisi pyrkiä. Ne ovat rakentavia, yhteyttä luovia ominaisuuksia. Sydämellisen, lempeän, huomaavaisen ja joustavan ihmisen lähellä on helppoa, turvallista ja rohkaisevaa olla.
Tässä blogissa pohdin oman kiltteyteni syitä ja seurauksia. Nämä kirjoitukset ovat matkaani kiltteydestä kohti omaehtoisempaa elämää ja sopivasti rajoitettua lempeyttä. Samalla ne toivottavasti toimivat vertaistukena ja tuovat ahaa-elämyksiä toisille liiallisen kiltteyden kanssa kipuileville. Toki painotan, etten ole mikään terapeutti eikä minulla ole aiheesta minkäänlaista koulutusta. Jos kiltteys rajoittaa elämää ongelmaksi asti, suosittelen lämpimästi asioiden läpikäymistä ammattilaisen kanssa. Tämän blogin kirjoitukset perustuvat omille havainnoilleni ja ajatuksilleni aiheesta, ja toivon, että voin saada blogini lukijoilta itsekin uusia ahaa-elämyksiä ja näkökulmia aiheeseen.
Uskon, että blogillani on paljon annettavaa kaikille kilteille ihmisille, oli kyse sitten ujosta teinistä, ruuhkavuosien keskellä kamppailevasta vanhemmasta tai jo seesteisemmän elämänvaiheen saavuttaneesta eläkeläisestä. Vaikka kirjoitan ensisijaisesti naisille naisen näkökulmasta, voi kirjoituksista toki olla iloa kilteille pojillekin. Ja ehkäpä blogipostaukseni voivat joissain tapauksissa auttaa niitä, jotka eivät itse kärsi kiltteydestä, ymmärtämään himpun verran heitä, jotka siitä kärsivät.