Kuva: Markus Steidle/Pixabay
Kiusaaminen jättää uhriin elämän mittaiset jäljet. Koulukiusaaminen ei kuitenkaan ole pelkästään uhrin ongelma, vaan koko yhteisön ja yhteiskunnan tappio, joka lankeaa meidän kaikkien maksettavaksi useilla tavoilla.
1) Henkilökohtainen tragedia ja tulonmenetys
Kiusaamisen ensimmäinen ja suurin haitta on mielestäni se, mitä se aiheuttaa yksilölle. Lapsena tai nuorena koetut ilkeydet voivat pilata ihmisen koko elämän. Kiusaaminen saa uhrin kokemaan itsensä muita huonommaksi ja vie elämästä ilon.
Kiusattu joutuu lähtemään moniin asioihin takamatkalta verrattuna sellaisiin ihmisiin, joiden itsetunnolle ei ole tehty väkivaltaa kiusaamisen muodossa. Ja väkivallalla en tarkoita pelkästään fyysistä väkivaltaa, vaan henkinen väkivalta haavoittaa ja vaurioittaa ihmistä yhtä lailla, ehkä jopa pahemmin.
Kiusaamisen vaurioittama huono minäkuva voi aiheuttaa sen, ettei uhrista ole kulkemaan eteenpäin elämässä ja tavoittelemaan unelmiaan, vaan hän syrjäytyy, ei pääse kiinni työelämään, kärsii mielenterveysongelmista ja kenties erilaisista riippuvuuksista.
Tämä on ennen kaikkea ihmisen henkilökohtainen tragedia, josta kertyy kuluja ja tulonmenetyksiä kiusaamisen uhrille itselleen, mutta kyllä maksajaksi muutkin joutuvat. Kiusaamisen ongelmat, seuraukset ja kulut lankeavat yksilön pahoinvoinnin kautta koko yhteisölle.
2) Syrjäytymis- ja mielenterveyskulut
Ihminen, jonka itsetunnon koulukiusaaminen on raunioittanut, ei välttämättä pysty uskomaan omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa, ja silloin hän on vaarassa syrjäytyä. Jos koulukiusaamisen uhri putoaa yhteiskunnan kelkasta, hän ei tuo työllään verotuloja yhteiskunnalle. Lisäksi hyvinvointiyhteiskunta kustantaa syrjäytyneen elämän verovaroilla.
Koulukiusaaminen näkyy myös erilaisina mielenterveyden ongelmina. Jos käy niin onnellisesti, että koulukiusaamisen uhri pääsee Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan puimaan elämänsä epäoikeudenmukaisuuksia, maksaa yhteiskunta ison osan hänen terapialaskustaan.
Minä itsekin käyn terapiassa. Vuodessa 45 minuutin terapiakertoja kertyy viitisenkymmentä. Yhden terapiaistunnon hinta terapeutillani on 85 euroa, josta Kela korvaa 57,60 euroa. Kela maksaa siis terapiaani vuodessa noin kolmisentuhatta euroa. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa enimmillään kolmen vuoden ajan. Jos käytän sen kokonaan, kertyy terapiakuluja yhteiskunnan piikkiin osaltani liki kymppitonnin verran.
Terapiakustannuksien maksamiseen osallistuvat paitsi viattomat sivulliset, myös kiusaajat itse perheineen.
Yhteiskunnan kukkarossa kymppitonni on vielä aika pieni raha, mutta kun meidän kuntoutujien määrä lasketaan kymmenissä tuhansissa, kertyy niitä terapiakuluja yhteiskunnallekin jo aika pitkä penni. Kelan vuoden 2021 kuntoutustilaston mukaan Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai viime vuonna 60 756 ihmistä, ja kuntoutuspsykoterapia kustansi yhteiskunnalle 106,6 miljoonaa euroa.* Eivät kaikki toki psykoterapiassa käy koulukiusaamisen takia, mutta veikkaan, että on sitä kouluaikaista kaltoinkohtelua siellä terapiassa puinut joku muukin kuin minä.
Näiden lukujen äärellä kannattaa pohtia, että tämä lasku maksetaan verorahojen muodossa meidän kaikkien kukkarosta. Kiusaamisen uhrien lisäksi sitä maksavat viattomat sivulliset sekä kiusaajat itse perheineen. Kannattaa myös pohtia, kuinka paljon vähemmän mielenterveyspotilaita ja sitä myöten siitä aiheutuvia kuluja meillä olisi, jos jotkut eivät olisi keksineet ruveta kiusaamaan koulussa luokkakavereitaan.
3) Väkivallan aiheuttama tragedia ja kulut
Koulukiusaaminen tulee meille kaikille kalliiksi myös äärimmäisen väkivallan ja ihmishenkien menetyksen muodossa. Koulukiusatuista voi itsestään tulla toisten kiusaajia ja pahimmassa tapauksessa entiset uhrit voivat tarttua aseisiin ja kylvää kuolemaa ympärilleen. Tästä meillä on Suomessakin surullisia esimerkkejä.
Tällaiset väkivallanteot tuottavat tietysti ensinnäkin hirvittävää inhimillistä kärsimystä ja tuskaa sekä niiden uhreille että omaisille. Sen lisäksi yhteiskunta menettää väkivallan uhrien työpanoksen. Kuluja tulee myös kaikesta väkivallan jälkien korjaamisesta.
Surmien tekeminen ei missään nimessä ole hyväksyttävää, mutta kuinka moni väkivallanteko ja kuolemantuottamus olisi ollut vältettävissä, jos niiden tekijät eivät olisi joutuneet kiusaamisen uhreiksi?
4) Tappio kotipaikkakunnalle
Koulukiusatun mielikuva lapsuuden paikkakunnasta ei välttämättä ole kovin ruusuinen, jos muistot koulunkäynnistä täyttyvät ilkeyksistä, häpäisyistä ja porukan ulkopuolelle sulkemisesta. Moni koulukiusattu luullakseni karistaakin kotipaikkakuntansa mullat jaloistaan niin nopeasti kuin mahdollista.
Monet kunnat ja kaupungit kilpailevat kiivaasti muuttajista. Yhtenä potentiaalisena kuntaan muuttavana ryhmänä pidetään kunnasta joskus opiskelujen perässä muuttaneita nuoria, perheellisiä aikuisia. Paluumuuttoajatus ei kuitenkaan välttämättä tule ensimmäisenä sellaisen ihmisen mieleen, jota on kotipaikkakunnallaan rankasti kiusattu.
Kunta, jossa esiintyy koulukiusaamista, menettää potentiaaliset paluumuuttajat jo heidän nuoruusvaiheessaan. Onko yhdelläkään paikkakunnalla Suomessa varaa tällaiseen? Nollatoleranssi koulukiusaamiselle auttaisi siinä, että lapsiperheet viihtyisivät ja kunnasta pois muuttaneet voisivat jonain päivänä harkita palaamista.
5) Kykyjen tai potentiaalin menetykset
Koulukiusaaminen voi myös viedä meiltä kaikilta mahdollisuuden suurien yhteiskunnallisten tai jopa globaalien ongelmien ratkaisuun. Mistä tiedämme, keillä koulukiusatuilla olisi älykkyyttä tai muuta potentiaalia ratkaista maailman suuria ongelmia?
Kiusaaminen kuitenkin murskaa kenen tahansa itsetunnon ja rohkeuden niin, ettei sen uhri koskaan uskalla käyttää ja kehittää kykyjään siinä laajuudessa, mitä olisi mahdollista. Onko meillä varaa heittää ihmisten kykyjä kankkulan kaivoon koulukiusaamisen myötä?
Koulukiusaaminen on hölmöläisten hommaa
Jos koulukiusaamisen järkevyyttä pohditaan kaiken edellä mainitun valossa, niin silkkaa hölmöläisten hommaahan se on! Loppupeleissä kiusaaja kusee omaan nilkkaansa, sahaa omaa oksaansa, tuottaa tappiota ja kuluja itsensä lisäksi kaikille muillekin. Mutta lapsena ja nuorena ihminen ei tule ajatelleeksi asioita näin pitkälle.
Kaikkien tulisi toimia yhdessä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi, sillä kaikki me sen aiheuttamia kuluja maksamme tänäkin päivänä. Koulukiusaaminen ei ole vain kiusaajan ja kiusatun välinen asia. Se on meidän kaikkien asia.
* Kelan vuoden 2021 kuntoutustilaston mukaan kustannukset kuntoutujaa kohti olivat 1 754 euroa, mikä on vähemmän kuin oman terapiani kustannukset. Eri terapiamuodoissa Kelan käyntikertaa kohden maksama korvaus on kuitenkin hieman eri suuruinen, minkä oletan vaikuttavan tuohon lukuun kustannusten jakautumisesta kuntoutujaa kohti. Lisätietoa Kelan maksamista korvausmääristä löytyy Kelan sivulta.